Rippikoulu

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.

Tavallisin tapa on oman seurakunnan leiririppikoulu. Tarjolla on myös monenlaisia eri tahojen toteuttamia teemaleirejä: vaellus-, laskettelu-, purjehdus-, musiikki-, urheilu- ja ympäristöaiheisia ripareita.

Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.

Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.

Parkanon seurakunnan riparitarjonnan löydät seurakunnan verkkosivuilta. Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Merkintöjä kerätään pääasiassa oman kotiseurakunnan tilaisuuksista:

• Hautajaiset
• Häät (kirkollinen vihkiminen)
• Jumalanpalvelukset
• Musiikkitapahtumat
• Retket (esim. Maata Näkyvissä)
• Ristiäiset
• Viikkotoiminta: nuortenillat, kuorot
  
  

Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää Parkanon seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaatio antaa kirkollisia oikeuksia. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
• osallistua itsenäisesti ehtoolliselle
• toimia kastettavan lapsen kummina
• voi mennä kirkossa naimisiin (tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
• äänestää seurakuntavaaleissa, kun täyttää 16 vuotta

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Rippikoulu ei ole pakollinen ja sen voi sijasta voi käydä esimerkiksi tunnustuksettoman Prometheus-leirin.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä Parkanon rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Herran siunaus (katekismus.fi) (4 Moos. 6:24–26)
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (katekismus.fi) (Matt. 28: 18–20)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.